1550 - perustaminen

Helsingin kaupunki syntyi Vantaanjoen suulle vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasan mahtikäskystä. Helsingin oli tarkoitus kilpailla tärkeästä Venäjän-kaupasta Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa, mutta hanke epäonnistui. Suurin osa kauppiaista muutti Helsinkiin vain pakosta, eikä kaupungilla ollut tukenaan samanlaista suhdeverkostoa kuin vanhalla hansakaupunki Tallinnalla.

Myös kaupungin sijainti osoittautui epäonnistuneeksi. Helsingin rannikko oli karikkoinen, ja maan kohoamisen takia satamasta tuli pian liian matala suurille purjelaivoille. Kun Ruotsi valloitti Tallinnan vuonna 1561, Helsingin kauppapoliittinen merkitys heikkeni entisestään.

Vanhakaupunki vuonna 1930. Keskellä Vantaanjoki ja Vanhankaupunginkoski. Hämeentie halkoi maisemaa länsirannan suuntaisesti tiettävästi jo keskiajalla. Kuninkaankartanonsaari etuoikealla on saanut nimensä Kustaa Vaasan saarelle rakennuttamasta kruunun mallitilasta, kuninkaankartanosta. Kuva: HKM, Finna.

Helsingin kaupunki perustettiin keskiaikaisen Forsbyn eli Koskelan kylän maille Vantaanjoen länsirannalle. Kartalla voi tutustua alueella tehtyihin arkeologisiin tutkimuksiin ja löytöihin. Kartta: Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo.

Gamble Helsinge Fors 1640. Vanhankaupungin kartta korttelin tarkkuudella. Alkuperäinen kartta on Ruotsin valtionarkistossa Tukholmassa, jäljennös Helsingin kaupunginarkistossa. Sinetti -arkistotietojärjestelmä.

Hans van Sandenin hautakivi kirkkorinteellä. Todennäköisesti hollantilaissyntyinen van Sanden (k. 1590) oli Helsingin vauraimpia ja vaikutusvaltaisimpia porvareita 1500-luvun lopulla. Hänen hautakivensä löydettiin 1860-luvulla Vanhankaupungin kirkon raunioista. Nykyinen kivi on jäljennös. Kuva Börje Dilén 1953, HKM, Finna.

Paremman sataman toivossa Helsinki siirrettiin vuonna 1640 uuteen paikkaan Vironniemelle. Kaupunki alkoi kuitenkin kasvaa vasta 1700-luvun lopulla, kun sen edustalle rakennettiin Ruotsin valtakunnan itäisten osien turvaksi Sveaborgin eli Viaporin merilinnoitus, nykyinen Suomenlinna.

Helsingille etsittiin 1600-luvulla uutta sijoituspaikkaa mm. Sörnäisten niemeltä. Alueen aateliset maanomistajat eivät kuitenkaan suostuneet myymään eivätkä vaihtamaan maitaan, joten hankkeesta oli luovuttava. Kuvassa Sörnäisten niemelle piirretty Helsingin asemakaava vuodelta 1639 nykyisen Kalasataman kaupunginosan paikalla. Helsingin kaupunginarkisto, Sinetti -arkistotietojärjestelmä.

Viaporin linnoituksen rakentamisella oli Helsingin kasvulle ja kehitykselle suuri merkitys. Viaporin kaleeritelakka rakennusvaiheessa Susisaaressa, ennen vuotta 1782. Kuperikaiverrus, A. A. Fyrbergin kirjakauppa, painaja Martin Elias, alkuperäisen kuvan kaivertaja Martin Johan Fredrik. MV, Finna.

O. A. Oxehufwudin jäljennös vuodelta 1888 Hans Hanssonin alkuperäisestä kartasta kuvaa uutta ja vanhaa Helsinkiä suhteessa ympäröivään asutukseen. Uusi Helsinki nykyisessä Kruununhaan kaupunginosassa on merkitty karttaan punaisella ristikolla, Vanhakaupunki on kehystetty punaisella värillä. Alkuperäinen kartta on Ruotsin valtionarkistossa Tukholmassa. Kuva: Museovirasto, Finna.

Lue lisää historiaportaalista

Ulkomaankauppa 1600-luvulla
Kävelyretki 1600-luvun Helsingissä
Helsinki ja suuri Pohjan sota
Viaporin linnoituksen rakentaminen
Vanhakaupunki

Helsingin perustaminen oli yksi Kustaa Vaasan itsevaltaisista ja omapäisistä hankkeista. Raha-asioissa tarkalla kuninkaalla oli hyvä taloudellinen vaisto, mutta Helsinki osoittautui tässä suhteessa pettymykseksi. Pehr Gustaf Flodinin kuparipiirros Lorens Pasch nuoremman alkuperäisen teoksen (1768) mukaan. Museovirasto, Finna

Kreivi Per Brahe oli Suomen kenraalikuvernöörinä kahdesti 1600-luvulla. Hänen virkakausillaan, "kreivin aikaan", Suomessa mm. tehostettiin hallintoa ja perustettiin useita kaupunkeja. Myös Helsingin kaupungin siirtäminen Vanhankaupunginlahdelta nykyiselle paikalleen on laskettu pitkälti Brahen ansioksi. Kivipiirros, 1640-luku. Kuva: Museovirasto, Finna.

Sederholmin talo Senaatintorin laidalla vuonna 2010. Kauppias Johan Sederholmin mukaan nimetty kivinen asuintalo ja liikehuoneisto on kantakaupungin vanhin rakennus ja yksi harvoista muistuttamassa Ruotsin ajan pikkukaupungista. Sederholm oli 1700-luvun Helsingin rikkain ja vaikutusvaltaisin porvari ja hänen talonsa oli aikanaan kaupungin komein. Kuva Matti Huuhka, Museokuva, HKM, Finna.

Artikkelin lähteet

Aalto, Seppo: Sotakaupunki. Helsingin Vanhankaupungin historia 1550-1639. Helsinki: Otava 2012.

Aalto, Seppo: Kruununkaupunki. Vironniemen Helsinki 1640-1721. Helsinki. Otava 2015.

Kurkistuksia Helsingin kujille -verkkosivusto. Museovirasto ja Helsingin kaupunginmuseo. Saatavissa <https://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/index.htm>